Skip to main content
European Commission logo
Knowledge Centre on Translation and Interpretation

Asioimistulkkaus – standardit, sääntely ja etiikka

Mitä asioimistulkkausstandardeja on olemassa?

Kansainväliset standardit

ISO/TC 37/SC 5 on kääntämistä, tulkkausta ja niihin liittyvää teknologiaa käsittelevän Kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO) alakomitea. Se kehittää kansainvälisiä standardeja, joilla parannetaan tulkkaus- ja käännöspalvelujen laatua, tehokkuutta ja luotettavuutta maailmanlaajuisesti. Nämä standardit kattavat monenlaisia alueita yleisistä palveluvaatimuksista laitteiden, koulutuksen ja tiettyjen alojen tulkkauksen erityisstandardeihin.

Asioimistulkkaus

Useat ISO-standardit koskevat erityisesti asioimistulkkausta. Näissä standardeissa annetaan selkeät ohjeet sekä palveluntarjoajille että tulkeille laadukkaiden ja eettisten tulkkauspalveluiden varmistamiseksi. Keskeiset standardit:

  • ISO/TS 6253:2024 – Asioimistulkkauksen koulutusohjelmia koskevat vaatimukset ja suositukset. Tässä asiakirjassa määritellään asioimistulkkauksen koulutusohjelmissa vaadittavat perustaidot ja hahmotellaan tällaista koulutusta tarjoavien kouluttajien pätevyysvaatimukset. Asiakirjaa sovelletaan sekä viittomakieliin että puhuttuihin kieliin, ja ne kattavat sekä konsekutiivitulkkauksen että simultaanitulkkauksen, myös kuiskaustulkkauksen ja prima vista -tulkkauksen. Kurkkaa kulissien taakse ja opi, miten standardia kehitettiin asiantuntijayhteistyön avulla – kuuntele podcast Standards Speak: Language Edition – ISO/TC 37/SC 5.
  • ISO 13611:2024 – Tulkkauspalvelut – Asioimistulkkaus – Vaatimukset ja suositukset. Tässä standardissa hahmotellaan asioimistulkkauspalveluiden tarjoamisen perusperiaatteet ja parhaat käytännöt. Siinä otetaan huomioon eri kieliyhteisöjen (puhuttujen kielten ja viittomakielten) tarpeet ja määritellään loppukäyttäjien, asiakkaiden ja tulkkien laatuodotukset.
  • ISO 20228:2019 – Tulkkauspalvelut – Oikeusalan tulkkaus – Vaatimukset. Tässä asiakirjassa esitetään oikeusalan tulkkauksen yleiset periaatteet, mukaan lukien oikeusalan tulkkien osaamisvaatimukset sekä suositukset oikeusalan tulkkauksen toimintaympäristöihin ja tulkkausmuotoihin.
  • ISO 21998:2020 – Tulkkauspalvelut – Terveydenhuollon tulkkaus – Vaatimukset ja suositukset. Tässä standardissa annetaan ohjeita terveydenhuollon tulkkaukseen puhutuilla kielillä ja viittomakielillä ja korostetaan niitä erityisvaatimuksia, joita alan viestintään liittyy. Sitä sovelletaan sekä tulkkauspalveluiden tarjoajiin että terveydenhuollon tulkkeihin.
  • ISO/CD 17651-4 – Simultaanitulkkaus – Tulkkien työympäristö, osa 4: Viittomakielen tulkkauksen työtiloja koskevat vaatimukset ja suositukset. Tässä osassa esitetään vaatimukset ja suositukset, jotka koskevat viittomakielten tulkkauksen työtilojen suunnittelua ja perustamista paikan päällä ja etäympäristössä. Se kattaa näkyvyyttä ja näköyhteyttä, valaistusta ja taustaa, kameraa ja näyttöjä, ergonomiaa, terveyttä ja turvallisuutta sekä ryhmätyöjärjestelyitä koskevat seikat. Opi lisää 17651-sarjasta – kuuntele podcast Standards Speak: Language Edition – ISO/TC 37/SC 5.

ISO-standardien käyttö

ISO-standardeja voi ostaa kansallisten standardointielinten tai ISOn verkkosivuston kautta. ISOn verkkoselausalustalla käyttäjät voivat kuitenkin nähdä useimpien standardien ensimmäiset sivut maksutta. Esikatselussa näkyy yleensä johdanto- ja määritelmäosiot, joissa on paljon hyödyllistä tietoa.

Osallistuminen standardien laatimiseen

ISO-standardien kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt tai organisaatiot voivat osallistua siihen ISOn kansallisten jäsenelinten kautta. Kullakin maalla on kansallinen standardointiorganisaatio, jonka kautta voi liittyä jäseneksi ja osallistua standardointitoimintaan. Osallistuminen ISO/TC 37/SC 5 -standardin laatimiseen on keino vaikuttaa asioimistulkkausalan standardien tulevaisuuteen.

Kansainvälinen sääntely

Asioimistulkkaus on pääasiassa yksittäisten EU-maiden vastuulla, sillä tulkkauspalvelut ja niiden sääntely ovat tiiviisti sidoksissa kansallisiin ja paikallisiin hallintojärjestelmiin. Tämä hajautettu lähestymistapa tarkoittaa, että tällä hetkellä ei ole olemassa kattavaa EU:n lainsäädäntöä, jota sovellettaisiin erityisesti asioimistulkkaukseen. Sen sijaan normit ja käytännöt vaihtelevat huomattavasti maittain, mikä heijastaa erilaisia kielellisiä, kulttuurisia ja hallinnollisia olosuhteita.

On kuitenkin olemassa EU-direktiivejä, joissa käsitellään tulkkausta tietyillä aloilla, erityisesti oikeusalalla. Ne kattavat tulkkauspalvelut, joita tarvitaan oikeudellisissa tilanteissa, kuten rikosoikeudellisissa menettelyissä tai oikeussuojan saamisessa.

Yksi merkittävä esimerkki on oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä annettu direktiivi 2010/64/EU. Siinä säädetään EU-maiden vähimmäissäännöt, joilla varmistetaan, että epäillyille ja syytetyille henkilöille, jotka eivät puhu tai ymmärrä menettelyssä käytettävää kieltä, tarjotaan maksuttomia tulkkaus- ja käännöspalveluita.

Toinen esimerkki on direktiivi 2012/29/EU, jossa vahvistetaan rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevat vähimmäisvaatimukset. Tässä direktiivissä korostetaan, että uhreille on tärkeää tarjota tarvittaessa tulkkaus- ja käännöspalveluita, jotta he ymmärtävät, mitä tapahtuu, ja heillä on mahdollisuus käyttää palveluita asianmukaisesti.

Kansalliset ja alueelliset sääntelykäytännöt

Asioimistulkkauksen ja alan käytäntöjen sääntely vaihtelee huomattavasti EU-maiden välillä, mikä kuvastaa erilaisia kansallisia painopisteitä, hallintorakenteita sekä kulttuurillisia ja kielellisiä konteksteja. Alan monimuotoisuuden myötä korostuu, että on tärkeää jakaa hyviä käytäntöjä ja edistää yhteistyötä, jotta voidaan vastata yhteisiin haasteisiin korkealaatuisten tulkkauspalveluiden tarjoamisessa. Seuraavassa on esimerkkejä kansallisista ja alueellisista lähestymistavoista asioimistulkkauksen sääntelyyn ja järjestämiseen.

Norja: monitasoinen järjestelmä

Yksi edukseen erottuvista esimerkeistä on Norjan monitasoinen järjestelmä, jota hallinnoi kotouttamis- ja monimuotoisuusosasto (IMDi). Järjestelmässä tulkit saavat eri tason sertifikaatteja pätevyytensä ja kokemuksensa perusteella, mikä asettaa tulkkien asiantuntemuksen selkeään arvojärjestykseen. Järjestelmää täydentää kansallinen tulkkirekisteri, ja se painottaa jatkuvan ammatillisen kehittymisen tärkeyttä. Viranomaisia kannustetaan käyttämään rekisterin tulkkeja, mikä takaa laadun ja edistää maan tulkkauspalveluiden ammattimaistumista. Lue lisää Norjan mallista.

Ruotsi: kieli osana oikeusturvaa

Ruotsin kielilain (2009:600) (Språklagen) mukaan ruotsi on maan pääkieli, ja julkinen sektori on vastuussa siitä, että kaikilla on mahdollisuus käyttää kielipalveluita. Tätä velvollisuutta käsitellään tarkemmin hallintolaissa (2017:900) (Förvaltningslagen). Laissa edellytetään, että viranomaiset tarjoavat tulkkauspalveluita ja kääntävät asiakirjoja, jotta yksityishenkilöt voivat käyttää oikeuksiaan viranomaisten kanssa asioidessaan.

Samoin jos henkilöllä on vamma, joka haittaa vakavasti hänen näköään, kuuloaan tai puhekykyään, viranomaisten on myös tarjottava tulkkausta ja tehtävä asiakirjoista saavutettavia. Erillisessä lainsäädännössä säädetään, että tuomioistuimilla ja tietyillä valtion virastoilla ja elimillä on velvollisuus tarjota tarvittaessa tulkkaus- ja käännöspalveluita.

Alankomaat: valantehneiden tulkkien ja kääntäjien kansallinen rekisteri

Alankomaissa on valantehneiden tulkkien ja kääntäjien kansallinen rekisteri, jonka mukaan oikeus- ja asioimistulkkien on täytettävä tietyt ammatilliset vaatimukset ja osallistuttava säännöllisesti täydennyskoulutukseen. Tämä keskitetty järjestelmä edistää tulkkauspalveluiden avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta.

Espanja: alueelliset lähestymistavat asioimistulkkaukseen

Espanjassa asioimistulkkauskäytännöt vaihtelevat usein alueittain. Esimerkiksi Kataloniassa Consorci per a la Normalització Lingüística edistää maahantulijoiden ja muiden katalaania puhumattomien kielelliseen osallistamiseen tähtääviä tulkkauspalveluita. Sen painopiste on kulttuurisensitiivisen kielellisen tuen tarjoamisessa terveydenhuollossa, koulutuksessa ja sosiaalipalveluissa.

Yhdistynyt kuningaskunta: standardit ja koulutus ammatillisten järjestöjen avulla

Yhdistyneessä kuningaskunnassa julkisten palveluiden tulkkauksen sääntelystä vastaavat ammatilliset järjestöt, kuten Chartered Institute of Linguists (CIOL) ja asioimistulkkien kansallinen rekisteri (NRPSI). Nämä organisaatiot laativat standardeja, tarjoavat sertifiointia, kuten asioimistulkkauksen tutkintotodistuksen (Diploma in Public Service Interpreting), ja ylläpitävät tulkkirekistereitä. Vaikka asioimistulkkaukseen ei sovelleta yhdenmukaista oikeudellista sääntelyä, näillä aloitteilla luodaan perustaa laadulle ja ammattimaistumiselle.

Puola: alueelliset tulkkiverkostot

Puolassa kunnat järjestävät usein tulkkiverkostoja maahantulijayhteisöjen tarpeisiin. Joissain kaupungeissa on järjestetty terveydenhuollon tai sosiaalipalveluiden parissa työskenteleville vapaaehtoistulkeille suunnattuja koulutusohjelmia tarjoamaan kielellistä tukea alueilla, joilla kysyntä on suurta.

Turkki: kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden yhteistyö

Turkin lähestymistavassa korostuu, kuinka tärkeää on, että tulkkaustarpeisiin vastataan sekä kansallisen hallinnon että kansainvälisen yhteistyön avulla, erityisesti kun on kyse muuttoliikkeeseen liittyvistä haasteista. Terveydenhuollon alalla EU:n rahoittamassa SIHHAT-hankkeessa on työllistetty kokopäiväisiä tulkkeja perus- ja keskiasteen terveydenhuollon laitoksiin helpottamaan terveydenhuollon ammattilaisten ja turkkia puhumattomien potilaiden välistä viestintää. Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimisto on tarjonnut koulutusta ei-ammattimaisille terveydenhuollon tulkeille auttaakseen heitä sopeutumaan tehtäviinsä, ja Saksan kansainvälisen yhteistyön järjestö (GIZ) on koordinoinut terveydenhuollon tulkkien koulutusohjelmia erityisesti mielenterveyspalveluita tarjoavissa keskuksissa.