Tulkkauksen pääosastolla on avustusjärjestelmä, jolla se rahoittaa alan tutkimushankkeita. Tietoa avustuksista
Automaattinen puheentunnistus (ASR)
Tulkkauksen pääosasto, Universiteit Gent (Belgia) ja Johannes Gutenberg Universität Mainz (Saksa) toteuttivat tutkimushankkeen, jossa arvioitiin automaattisen puheentunnistustekniikan hyötyjä simultaanitulkkauksen yhteydessä. Tulkkauksen pääosasto oli yksi hankkeen rahoittajista (ehdotuspyyntö Avustukset konferenssitulkkikoulutuksen tukitoimiin). Hanke käynnistyi syyskuussa 2020 ja päättyi elokuussa 2021.
Tutkimuksen tekivät tulkkikoulutuksen johtaja Bart Defrancq (Universiteit Gent) ja InterpretBankin perustaja Claudio Fantinuoli (Johannes Gutenberg Universität Mainz). Tutkimusassistenttina toimi Helena Snoeck (Universiteit Gent).
Tutkijat tekivät ensin tulkkauksen pääosaston käyttämille ammattitulkeille kyselyn, jolla selvitettiin, millaisista apuvälineistä voisi olla hyötyä tulkkien työssä. Seuraavassa vaiheessa nämä tulkit testasivat heille kehitettyä ratkaisua.
Miten automaattinen puheentunnistus voi auttaa tulkkeja?
Automaattista puheentunnistusta voi käyttää tulkkien tukijärjestelmänä tulkkauskopissa. Puheentunnistusohjelma poimii tietoelementtejä tulkattavan puheesta tulkkien avuksi. "Koneet voivat selvästi paikata ihmisten heikkouksia, mutta vastaavasti ihminenkin voi korvata koneiden heikkoja kohtia", Bart Defrancq toteaa.
Järjestelmä poimii näyttöruudulle puhujan mainitsemat numerot, nimet ja termit. Termien yhteydessä hyödynnetään tapahtumakohtaista tietokantaa, johon on koottu dataa aiempien vuosien konferensseista ja kokouksista.
Ruudulla ei näytetä kaikkea, mitä puhuja sanoo, jotta kognitiivinen kuormitus ei kasva liian suureksi. Järjestelmä toimii apuna vain tietyillä osa-alueilla. "Tämä väline voi auttaa tulkkia samalla tavoin kuin tulkkipari: siihen voi turvautua, kun eteen tulee jokin ongelma", Claudio Fantinuoli arvioi.
Miten järjestelmää testattiin?
Aiempi tulkkausopiskelijoiden suorittama koe oli tuottanut lupaavia tuloksia. Siinä oli havaittu, että automaattinen numeroiden tunnistus paransi tulkkaustulosta lähes kaikenlaisten lukujen osalta, ja että järjestelmä näytti luvut oikein 95 prosentin tarkkuudella. Tutkijat halusivat saada vahvistuksen näille tuloksille ammattitulkkien testeissä.
Testaukseen osallistui 20 vapaaehtoista tulkkia, joista 10 tulkkasi hollantiin ja 10 espanjaan. Mukaan haluttiin yksi romaaninen ja yksi germaaninen kieli, koska luvut muodostetaan eri kieliryhmissä eri tavoin (esim. 32 on espanjaksi ”treinta y dos” ja hollanniksi ”tweeëndertig”).
Testin aikana tulkit tulkkasivat simultaanisesti neljä lyhyttä puhetta omalle kielelleen puheentunnistusjärjestelmän avulla. Kukin puhe kesti 5 minuuttia, ja niiden välillä oli 2 minuutin tauko, eli testi kesti yhteensä noin 30 minuuttia. Tulkit tallensivat puheensa tulkkauksen pääosaston puhearkistossa saatavilla olevalla SCICrec-ohjelmalla. Sen avulla oli mahdollista yhdistää kaksi ääniraitaa yhteen tiedostoon, jolloin tutkimusryhmä pystyi vertailemaan tulkkien suorituksia.
Tulkin ensivaikutelmia
Testiin osallistunut espanjaan tulkkaava Carmen Gomez von Styp Rekowski piti kehitteillä olevan apuvälineen testausta kiinnostavana. "Automaattijärjestelmästä voi olla apua, jos tulokset ovat luotettavia. Minusta se oli erittäin hyödyllinen. Se ei korvaa tulkkiparia, mutta se voi olla hyvä apuväline", hän toteaa.
Järjestelmä on tarkoitettu tulkkien avuksi, joskin se lisää informaatiota, jota tulkkien on prosessoitava reaaliajassa. "Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Kopissa tulkatessaan joutuu käsittelemään paljon eri lähteistä tulevaa informaatiota. Huomion keskittäminen ei ole helppoa, jos välineitä tulee vielä lisää. Joskus tietoja on jopa haettava internetistä, jos kokousasiakirjoja ei ole toimitettu etukäteen. Jos puheentunnistusväline on luotettava ja helppokäyttöinen, se voi olla erittäin hyödyllinen", Gomez von Styp Rekowski tiivistää.
Linkkejä
Lisätietoa tutkimuksesta on Universiteit Gentin sivustolla.